Finanssiala
Johdanto | Tuotteet ja palvelut | Työpaikat | Ammatit | Koulutus | Työllisyys | Kehitysnäkymät | Lähialat | Lisäaineistot | Linkit |

Johdanto

Finanssialalla toimii yrityksiä, jotka tarjoavat asiakkailleen pankki-, vakuutus- ja rahoituspalveluja. Alan yritysten tarjoamat palvelut ovat osittain päällekkäisiä. Finanssialan toimijoilla on suuri merkitys yhteiskunnan ja kansantalouden toimivuudelle sekä yksittäisille kotitalouksille.

Tuotteet ja palvelut

Pankit

Suomessa toimii kotimaisia talletuspankkeja, ulkomaisten luottolaitosten sivuliikkeitä ja tytäryhtiöitä sekä investointipankkeja.

Pankkien tehtäviä ovat talletusten vastaanottaminen, luottojen myöntäminen, maksuliikenteen hoitaminen sekä raha- ja valuuttamarkkinakaupan hoito. Ne tarjoavat asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalveluita sekä erilaisia sijoitus-, rahoitus- ja neuvontapalveluita.

Pankkien toimintaa sääntelevä keskeisin laki on laki luottolaitostoiminnasta. Finanssivalvonta valvoo Suomessa toimivien pankkien toimimista lakien ja määräysten mukaan sekä pankkien vakavaraisuuden säilymistä hyvällä tasolla.

Vakuutusyhtiöt

Vakuutusyhtiöt jaotellaan vahinko-, henki- ja työeläkevakuutusyhtiöihin. Lain mukaan näitä toimintoja on harjoitettava erillisissä yhtiöissä, mutta kyseiset yhtiöt toimivat usein yhtiöryhmänä tai yhteistyössä keskenään.

Toiminta-ajatuksena on luoda turvallisuutta tasaamalla erilaisten onnettomuuksien ja vahinkojen taloudellisia seurauksia. Vakuutukset turvaavat siten ihmisten, yritysten, yhteisöjen jne. elämää sekä taloudellista toimintaa.

Vakuutusyhtiöt hoitavat myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia, joita ovat työeläkevakuutus ja lakisääteinen tapaturmavakuutus. Lakisääteisiä vakuutuksia ovat myös liikennevakuutus, potilasvakuutus ja ympäristövahinkovakuutus.

Suomen vakuutusmarkkinoiden erityispiirre on lakisääteisten vakuutusten merkittävä rooli. Vakuutusyritysten toimintaa sääntelevät monet lait, joista keskeisimpiä ovat vakuutusyhtiölaki ja vakuutussopimuslaki, joiden lisäksi lakisääteisillä vakuutuksilla on omat lakinsa. Vakuutusyritysten toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

Vakuutuksia tarjoavat Suomessa myös ulkomaisten vakuutusyhtiöiden sivukonttorit, joiden lisäksi osa ulkomaisista vakuutusyhtiöstä tarjoaa palveluitaan ilman Suomen toimipistettä.

Rahoitusyhtiöt

Rahoitusyhtiöt toimivat rahoittajina, jotka rahoittavat tietyn hankinnan myyjäliikkeen kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tai sopimalla asiasta ostajan kanssa. Rahoitusyhtiöt tarjoavat kohdevakuudellista rahoitusta, joka voi olla osamaksukaupan rahoitusta tai leasingia, sekä käyttöpääoman rahoitusta.

Rahoitusyhtiöstä otetun luoton vakuudeksi ei yleensä tarvita erillistä vakuutta, sillä rahoitettava kohde tai saatava riittää itse luoton vakuudeksi. Jotkin rahoitusyhtiöt tarjoavat myös vakuudettomia kulutusluottoja, kuten esimerkiksi luottokortti- tai kertaluottoja.

Rahoitusyhtiötoimintaa harjoittavat yhtiöt kuuluvat pankkikonserneihin. Niiden lisäksi Suomessa toimii kymmeniä rahoitusyhtiöitä, joiden joukossa on luottolaitoksia, ulkomaisten luottolaitosten Suomessa toimivia sivuliikkeitä ja monikansallisiin konserneihin kuuluvia yhtiöitä.

Laki luottolaitostoiminnasta on keskeisin rahoitusyhtiötoimintaa harjoittavien jäsenten toimintaa säätelevä laki.

Arvopaperimarkkinat

Arvopaperimarkkinat ovat järjestäytynyttä kaupankäyntiä arvopapereilla. Arvopaperimarkkinat jakautuvat rahamarkkinoihin, johdannaismarkkinoihin ja pääomamarkkinoihin.

Ensimarkkinoilla yritykset laskevat liikkeeseen osakkeita ja muita arvopapereita hankkiakseen pääomaa. Jälkimarkkinoilla sijoittajat käyvät kauppaa näillä arvopapereilla pörsseissä ja muilla markkinapaikoilla.

Arvopaperinvälittäjinä toimivat pankit ja sijoituspalveluyritykset. Arvopaperimarkkinoilla toimii lisäksi tausta- ja lisäpalveluiden tarjoajia, joita ovat esimerkiksi pörssit ja muut markkinapaikat sekä arvopaperikeskukset.

Toiminta arvopaperimarkkinoilla on tarkoin säänneltyä, ja keskeisiä sääteleviä lakeja ovat arvopaperimarkkinalaki, sijoituspalvelulaki, laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä, arvopaperitililaki sekä laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta. Toimintaa valvovat Finanssivalvonta ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen.

Sijoitusrahastot

Sijoitusrahasto muodostuu yksityishenkilöiden sekä yhteisöjen varoista, jotka rahastoa hoitava rahastoyhtiö kokoaa ja sijoittaa eri arvopapereihin. Sijoitusrahaston omistavat siihen sijoittaneet henkilöt, yhteisöt ja säätiöt.

Sijoitusrahaston tarjoama etu on riskin hajauttaminen. Rahaston kautta sijoittaja pystyy sijoittamaan yksityisille sijoittajille ja pienille yrityksille vieraisiinkin kohteisiin tai sellaisiin, joihin niillä ei muuten olisi mahdollisuutta sijoittaa. Rahastot poikkeavat toisistaan mm. sijoituspolitiikan ja sijoitusten riskien suhteen. Tuotto määräytyy sijoitusmarkkinoiden kehityksen mukaan.

Sijoitusrahastotoimintaa säätelee sijoitusrahastolaki, ja rahastojen toimintaa Finanssivalvonta.

Finanssialalla asiantuntijatehtäviä ja asiakaspalvelua

Pankeissa työskennellään johto-, asiantuntija-, esimies- ja toimihenkilötehtävissä. Työ voi olla asiakaspalvelua eri alueilla, kuten palvelussa ja myynnissä, rahoituksessa, pääoma-, valuutta- ja korkomarkkinoilla tai sijoituksessa ja maksupalvelussa. Näiden lisäksi pankeissa toimitaan eri tehtäväalueiden taustatehtävissä.

Pankkitoimihenkilö tekee asiakaspalvelutyötä pankin konttorin tiskillä. Työ on asiakkaan henkilökohtaista palvelua, neuvontaa ja opastamista. Toimenkuva on laajentumassa erilaisten palveluvaihtoehtojen esittelemiseen. Käteisen rahan käsittely konttoreissa on vähentynyt huomattavasti.

Palveluneuvojan työ on itsenäistä ja monipuolista neuvontatyötä, jossa kartoitetaan asiakkaan palvelutarpeet ja myydään erilaisia pankkipalveluja. Nimike voi olla esimerkiksi sijoitusneuvoja. Palvelupäällikkö puolestaan tekee vaativia ja vastuullisia palveluneuvontatehtäviä esimiesasemassa.

Konttorinjohtaja vastaa itsenäisesti ja tulosvastuullisesti yksittäisen pankkikonttorin toiminnasta. Pankinjohtajan tehtävänä on puolestaan koko pankin tai jonkin pankkitoiminnan sektorin, kuten esimerkiksi markkinoinnin, laskentatoimen, lainopillisten asioiden jne. johto pankin pääkonttorissa.

Vakuutusyhtiöissä työskennellään myynnin ja markkinoinnin johto- ja esimiestehtävissä sekä myynnissä, markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa. Myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä työskentelee mm. asiakaspäälliköitä, osastopäälliköitä, palveluneuvojia, vakuutuskäsittelijöitä, korvauskäsittelijöitä, vakuutusedustajia ja kenttämyyjiä.

Vakuutusyhtiöillä on myös sivutoimisia asiamiehiä, jotka toimivat yhden yhtiön tai yhtiöryhmittymän lukuun. Meklari on itsenäinen yrittäjä, joka saa toimeksiantonsa vakuutuksenottajalta. Hän voi välittää samanaikaisesti useiden eri vakuutusyhtiöiden vakuutuksia.

Arvopaperimarkkinoilla toimivien henkilöiden tehtävissä on keskeistä erikoistuminen ja pidättyminen vain ja ainoastaan oman alan toimeksiantoihin. Toimenkuvat ovat tiukat. Niiden eriytymiseen vaikuttaa asiakkaan luottamuksen säilyttäminen sekä ristiriitojen välttäminen omien intressien ja asiakkaan edun välillä.

Sijoitusanalyytikot ja ekonomistit pyrkivät ennakoimaan markkinoiden ja eri sijoituskohteiden kehitystä laatimillaan analyyseilla. Sijoituspäätökset perustuvat näihin analyyseihin.

Pörssivälittäjällä tarkoitetaan arvopaperinvälittäjää, jolla on oikeus käydä kauppaa pörssissä. Pörssimeklarilla puolestaan on oikeus käydä kauppaa arvopaperipörssissä. Hän tekee toimeksiantojen perusteella osto- ja myyntitarjouksia sekä syöttää tarjoustiedot pörssin tietojärjestelmään, joka automaattisesti täsmäyttää ne kaupoiksi.

Meklari on henkilö, joka käy arvopaperinvälittäjän edustajana kauppaa arvopapereilla. Kaupankäynnin lisäksi meklarit hankkivat uusia asiakkaita ja antavat asiakkaille sijoitusneuvoja.

Back office -toimihenkilöt ovat meklareiden avustajia. He huolehtivat arvopaperikaupan selvityksestä kaupanteon jälkeen niin, että raha ja tavara kohtaavat toisensa oikealla hetkellä.

Emissioasiantuntijoiden työ on asianajajatyön luonteista. He tekevät yritysjärjestelyä, antavat verotusneuvontaa, sopivat yrityskauppoja ja hoitavat corporate finance -toimintaa, johon sisältyy emissioiden (uusien osakkeiden osakeantien) järjestämistä uuden pääoman hankkimiseksi markkinoilta.

Dealerit toimivat valuutta-, rahamarkkina-, joukkovelkakirja- ja johdannaiskaupassa. Sijoitustutkijat (analyytikot) puolestaan tutkivat sijoituskohteita ja -markkinoita sekä laativat sijoitussuosituksia ja sijoitusstrategioita.

Finanssialalla työllistävät myös esimerkiksi lakiasiat, atk-tehtävät, henkilöstöhallinto jne.

Työpaikat

Pankit. Vakuutusyhtiöt. Työeläkevakuutusyhtiöt. Rahoitusyhtiöt. Arvopaperinvälittäjät. Sijoitusrahastoyhtiöt. Helsingin pörssi. Konsulttiyhtiöt. Suuryritykset.

Finanssialan keskeisiä toimijoita ovat suuret finanssikonsernit, jotka tarjoavat sijoitus-, rahoitus- ja vakuutuspalveluja. Talletuspankin lisäksi niihin voi kuulua myös muita finanssialalla toimivia yhtiöitä, kuten esimerkiksi rahasto-, rahoitus-, henkivakuutus- ja vahinkovakuutusyhtiö.

Ammatit

Pankinjohtaja. Konttorinjohtaja. Palvelupäällikkö. Palveluneuvoja. Pankkitoimihenkilö. Rahoitusasiantuntija. Analyytikko. Ekonomisti. Meklari. Optiomeklari. Emissioasiantuntija. Bondiasiantuntija. Corporate finance -asiantuntija. Sijoitusanalyytikko. Sijoitusneuvoja. Rahastonhoitaja. Salkunhoitaja. Varainhoitaja. Omaisuudenhoitaja. Dealer. Valuuttadealer. Swap-dealer. Korkodealer. Valuutta- ja rahamarkkinadealer. Kaupankäynnin päällikkö. Selvityspäällikkö. Emissiojärjestäjä. Asiamies. Omaisuudenhoidon assistentti. Rahastoassistentti. Analyysiassistentti. Kaupankäynnin assistentti. Back office -toimihenkilö. Asiakaspäällikkö. Osastopäällikkö. Palveluneuvoja. Vakuutuskäsittelijä. Korvauskäsittelijä. Vakuutusedustaja. Kenttämyyjä. Sivutoiminen asiamies.

Finanssialalla toimitaan myös muilla tehtävänimikkeillä ja esimerkiksi markkinoinnin, lakialan, viestinnän ja tietotekniikan tehtäväalueilla.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa liiketalouden perustutkinnon. Tutkintonimike on merkonomi.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella liiketaloutta. Tutkintonimike on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella kauppatieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden maisteri.

Pankkialalla työskentelee myös oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneita, esimerkiksi pankinjohtajilla saattaa olla lainopillinen koulutus. Alempi korkeakoulututkinto on oikeusnotaari. Ylempi korkeakoulututkinto on oikeustieteen maisteri.

Tampereen yliopistossa voi opiskella vakuutustiedettä. Alempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden maisteri.

Sijoituspalvelualalle edellytetään yleensä ylempää kaupallista tai oikeustieteellistä korkeakoulututkintoa. Sijoituspalveluissa toimii myös muiden alojen korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Emissioasiantuntijat ovat useimmiten oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita, mutta voivat olla myös matemaattisen tai teknisen koulutuksen ja kaupallisen tutkinnon suorittaneita.

Ekonomistit ovat useimmiten kansantaloustieteilijöitä.

Analyytikot ovat kansantaloustieteilijöitä tai laskentatoimeen perehtyneitä.

Sijoitusanalyytikoissa on kaupallisen alan tohtorin tutkinnon suorittaneita sekä kaksoistutkinnon suorittaneita, joilla on kaupallisen alan koulutuksen lisäksi esimerkiksi elektroniikan tms. tekninen korkeakoulututkinto.

Valuutta- ja korkodealereina toimitaan hyvin erilaisilla koulutuspohjilla.

Back office -toimihenkilöt ovat usein joko merkonomeja tai alemman kaupallisen korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Ammatillista sijoituspalveluiden täydennyskoulutusta tarjoaa Svenska Handelshögskolan sekä Suomen Sijoitustutkimuksen Oy:n sisaryhtiö Sijoitusakatemia Oy, joka järjestää rahoitus- ja sijoitusalan ammatillista täydennyskoulutusta.

Rahoitus- ja vakuutusalalla on omia alan ylläpitämiä tutkintoja, jotka eivät kuulu viralliseen opetushallinnon alaiseen tutkintojärjestelmään: vakuutustutkinto VTS ja YVTS, sijoituspalvelututkinto APV 1 ja APV 2, analyytikkotutkinnot CEGA ja CFA sekä kansainvälinen sijoitusalan ammattitutkinto CIIA. Koulutusta järjestää Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA.

Työllisyys

Finanssiala työllistää yhteensä noin 47 000 henkeä pankeissa, vakuutusyhtiöissä, eläkeyhtiöissä, rahoitusyhtiöissä, sijoitusrahastoyhtiöissä ja arvopaperinvälittäjien palveluksessa (v. 2014). Pankit ovat toimialan suurin työllistäjä, vakuutusyhtiöt toiseksi suurin.

Seuraavien viiden-kymmenen vuoden aikana alalta eläköityy tuhansia työntekijöitä, joiden tilalle kaivataan uutta työvoimaa. Tämä tarjoaa koulutustaan miettiville nuorille hyvän työllistymismahdollisuuden. Alalle pääsyn jälkeen finanssiyhtiöt tarjoavat hyvät urapolkumahdollisuudet ja alan sisäistä koulutusta.

Alalla tarvitaan tulevaisuudessa työntekijöitä, joilla on varsinkin hyvät asiakaspalvelutaidot, liiketoimintaosaamista, kansainvälisyystaitoja sekä kyky hyödyntää uutta teknologiaa. Finanssiala on entistä kansainvälisempi, sillä rahoitus- ja vakuutusmarkkinat ovat globaalit. Yhä useammat alan yritykset ovat monikansallisia. Rekrytointikriteereissä painottuu tämän vuoksi muun muassa kielitaito.

Alalla työskennellään liiketalouden ja kauppatieteen tutkintojen lisäksi myös monilla muilla koulutustaustoilla tehtävistä riippuen, esimerkkeinä oikeustiede ja tietotekniikka.

Kehitysnäkymät

Finanssialalla on suuri merkitys yhteiskunnalle ja kansantaloudelle. Hyvin toimivat pankki-, vakuutus- ja rahoituspalvelut vaikuttavat yritysten ja kuluttajien toimintaedellytysten lisäksi Suomen kilpailukykyyn. Finanssiala on yhä kansainvälisempi, sillä pankki-, rahoitus- ja vakuutusmarkkinat ovat globaalit. Yhä useammat alan yritykset ovat monikansallisia.

Suomessa finanssiala on vakavarainen ja toiminta on kannattavaa. Muuttuvista taloudellisista tilanteista sekä kansainvälisistä finanssi- ja velkakriiseistä huolimatta finanssisektorin vakaus on hyvällä tasolla. Pankkien kyky saada rahoitusta sekä antaa luottoa on edelleen hyvä. Myös vakuutusyhtiöillä on hyvä vakavaraisuus ja riskienkantokyky.

Finanssialan keskeisiä toimijoita ovat suuret finanssikonsernit. Finanssialalla on tapahtunut toimialaliukumaa, jossa pankit ja vakuutusyhtiöt ovat lähentyneet toisiaan. Myös ulkomaalaisomistus on lisääntynyt.

Pankkien asiakkaat haluavat entistä monipuolisempia palveluja, ja he kilpailuttavat pankkeja palveluiden suhteen. Asiakkaiden palvelutarpeet ovat muuttuneet. Neuvontaa tarvitaan enemmän, ja palvelua halutaan ajasta ja paikasta riippumatta. Konttoreissa asioinnin ovat jo ohittaneet verkkopalvelut ja uusimpana teknologisena kehityksenä myös mobiilipalvelut.

Pankkien pyrkimyksenä on kokonaisasiakkuus, jossa asiakkaan kaikki finanssiasiat hoidetaan samassa paikassa. Asiakkaiden tarpeet kartoitetaan tarkkaan, ja kullekin pyritään löytämään parhaiten sopiva kokonaisratkaisu.

Vakuutusalalla keskitytään yhä enemmän finanssipalveluihin, jotka kattavat sekä vakuutus-, pankki- että sijoituspalvelut. Vakuutusten käyttö on Suomessa yleistä, vapaaehtoisista vakuutuksista yleisin on kotivakuutus.

Rahoitusyhtiöiden kilpailu on kiristynyt, ja ulkomaisia yhtiöitä on tullut markkinoille. Pankkikonserniin kuuluvien rahoitusyhtiöiden asemaa markkinoilla vahvistaa pankkikonsernien laaja jakelukanavaverkosto ja mahdollisuus myydä samalla useita muita tuotteita.

Arvopaperimarkkinoiden osa-alueita säännellään yhä useammin EU-tasoisella direktiivillä tai asetuksella. Tavoitteena on yhtenäinen eurooppalainen säännöstö, joka lisää markkinoiden vakautta sekä helpottaa rajat ylittävää kaupankäyntiä, selvitystoimintaa ja arvopaperien säilytystä.

Rahastoyhtiöiden tuotekehitys on aktiivista, ja uudentyyppisiä rahastoja syntyy markkinoille jatkuvasti. Sijoittajan valittavana on monenlaisia rahastoja, joita ovat esimerkiksi osakerahasto, yhdistelmärahasto, korkorahastot ja vipurahasto.

Finanssialan työpaikoissa työnkuvat ovat muuttuneet yhä enemmän kohti moniosaajuutta. Globaalit markkinat edellyttävät finanssialan henkilöstöltä ammattitaidon, asiakaspalvelutaitojen ja liiketoimintaosaamisen lisäksi kielitaitoa ja kansainvälisyysvalmiuksia.

Hyvinvoiva finanssiala on hanke, jonka tavoitteena on rakentaa finanssialasta hyvinvoiva toimiala. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja konkreettisia työvälineitä, joilla voidaan parantaa kilpailukykyä, tuottavuutta ja työhyvinvointia. Hankkeen lähtökohtana on finanssialan työnantajien ja työntekijöiden halu oppia ymmärtämään alaa kohtaavia muutostekijöitä, joista keskeisimpiä ovat asiakaskäyttäytymisen muutos

Lähialat

Säätiöt. Rahastot. Yritykset. Yhdistykset.


Lisäaineistot

Linkit