Matkailuala
Johdanto | Tuotteet ja palvelut | Työpaikat | Ammatit | Koulutus | Työllisyys | Kehitysnäkymät | Lähialat | Linkit |

Johdanto
Matkailuala tuottaa matkailijoille matkatoimisto-, liikenne-, majoitus- ja ravitsemispalveluja. Peruspalvelujen lisäksi asiakkaille tarjotaan elämyksiä tuottavia ohjelmapalveluja. Matkailupalveluja käyttävät sekä yksittäiset kuluttajat että yritysten ja yhteisöjen edustajat. Matkailun muotoja ovat vapaa-ajan matkailu, liike- ja työmatkailu sekä kokous-, kongressi- ja incentive- eli kannustematkailu. Matkailualalla korostuvat erityisesti asiakaspalvelutaidot, kulttuurien tuntemus ja asiakkaiden odotusten täyttäminen.


Tuotteet ja palvelut

Peruspalveluita ja ohjelmaa matkailijoille

Matkailun parissa toimivat yritykset tuottavat matkailijoille erilaisia matkailupalveluja. Peruspalveluja ovat esimerkiksi matkatoimistoissa tapahtuva lentolippujen myynti ja hotellivarausten tekeminen, lennot matkakohteeseen sekä majoitus hotellissa ruokailuineen. Tarjolla on myös erilaisia ohjelmapalveluita, joiden tarkoituksena on antaa elämyksiä ja tuottaa mielihyvää.

Matkailupalvelut tuotetaan palveluketjussa, jonka muodostavat eri toimialojen yritykset. Matkailualaan kuuluvat keskeisesti matkatoimistopalvelut, ohjelmapalvelut, majoitus- ja ravitsemispalvelut sekä henkilöliikennepalvelut (kuljetuspalvelut). Matkailuala onkin ns. klusteri, sillä eri toimialojen yritykset toimivat verkostoissa yhteistyötä tehden.

Matkailuala on hyvin kansainvälinen ja pitkälle verkottunut ala. Sen keskeisiä arvoja ovat asiakaslähtöisyys, turvallisuus ja liiketoiminnan tuloksellisuus. Tavoitteena on tyytyväinen asiakas ja kannattava liiketoiminta. Palveluketju edellyttää yhteistoimintaa muiden palveluiden tuottajien kanssa. Toiminnassa otetaan huomioon ympäristö sekä yhteiskuntavastuullisuus.

Matkatoimistot

Matkatoimistot ovat olennainen osa matkailualaa, sillä ne myyvät ja välittävät matkailuun liittyviä tuotteita ja palveluita. Asiakas voi halutessaan hankkia matkatoimiston kautta kaikki matkansa edellyttämät palvelut kuljetuksista majoitukseen ja muihin palveluihin.

Matkatoimistot myyvät matkalippuja, esimerkiksi lentolippuja, sekä välittävät hotellihuonevarauksia. Matkatoimistoissa hoidetaan myös erityispalveluja, kuten vakuutusten, passien, viisumien ja pääsylippujen hankintaa.

Matkatoimistot myyvät matkanjärjestäjien tuottamia valmismatkoja ja matkapaketteja. Osa matkatoimistoista toimii itsekin matkanjärjestäjinä, jolloin ne tuottavat ja myyvät seura-, paketti-, ryhmä-, opiskelija- ja kielimatkoja.

Täyden palvelun matkatoimistot edustavat matkanjärjestäjiä ja liikenneyhtiöitä. Ne myyvät kaikenlaisia matkoja, ja niillä on täydet lentolipunkirjoitus- eli ns. IATA-oikeudet. Erityismatkatoimistot keskittyvät tiettyihin kohderyhmiin, esimerkiksi nuorisoon tai vaikkapa urheilumatkoihin. Osa matkatoimistoista myy esimerkiksi vain kotimaan matkoja.

Matkojen myynti on siirtynyt yhä enemmän verkkoon. On myös yrityksiä, jotka toimivat pelkästään internetissä. Internetissä asiakkaat voivat omatoimisesti tutustua matkakohteisiin sekä varata haluamansa lennot ja hotellit ja maksaa matkansa. Matkatoimistojen rooli on muuttunut enemmän konsultoivaksi, jolloin ne mm. antavat neuvoja ja suosituksia asiakkaille.

Matkanjärjestäjä ei ole sama asia kuin matkatoimisto, sillä matkanjärjestäjä suunnittelee ja toteuttaa valmismatkoja sekä tarjoaa niitä joko itse tai toisen elinkeinonharjoittajan kuten juuri esimerkiksi matkatoimiston välityksellä.

Matkanvälittäjät ovat puolestaan toimijoita, jotka sopimuksesta välittävät valmismatkoja matkanjärjestäjän lukuun myyntiprovisiota vastaan. Matkanjärjestäjä vastaa aina koko sopimuksen mukaisesta valmismatkapaketista.

Ohjelmapalvelut ja vetovoimakohteet

Matkakohteissa osallistutaan usein erilaisiin aktiviteetteihin, jotka voivat liittyä esimerkiksi luontoon, kulttuuriin, liikuntaan, hyvinvointiin tai elämyksiin.

Ohjelmapalveluita järjestävät ohjelmapalveluihin keskittyneet yritykset sekä loma- ja matkailukeskukset ja hotellit. Ohjelmapalvelut vaihtelevat konserteista ja teatteriesityksistä risteilyihin, urheilukilpailuihin, luontoretkiin, moottorikelkkasafareihin jne.

Lomamatkoilla käydään tyypillisesti myös katsomassa paikallisia nähtävyyksiä, jotka houkuttelevat kulttuurisella arvollaan, historiallisella merkityksellään, luonnon nähtävyytenä tai esimerkiksi kauneudellaan. Nähtävyyden vetovoiman takana voi olla myös huvimahdollisuus.

Nähtävyydet vaihtelevat paikkakunnittain, niitä ovat esimerkiksi rakennukset, sillat, historialliset paikat, museot, teatterit, kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat, luonnonpuistot ja luonnon muodostelmat sekä kylpylät ja huvipuistot.

Turisteja puoleensa vetävät nähtävyydet voivat olla maksullisia tai sitten niiden ympärille on syntynyt liiketoimintaa kuten esimerkiksi opastettuja retkiä, matkamuistojen myyntiä, ravintolapalveluita, autojen vuokrausta jne.

Majoitus- ja ravitsemispalvelut

Majoitusalan yritykset tarjoavat koti- ja ulkomaalaisille asiakkailleen vapaa-aikaan ja työhön liittyviä majoituspalveluja, joihin liittyy usein erilaisia ravintola-, kokous- ja ohjelmapalveluja.

Valittavana on monenlaisia majoitusvaihtoehtoja matkakohteesta riippuen. Majoituspalveluja tarjotaan mm. perhehotelleissa, liikemies-, kokous- ja kongressihotelleissa, kylpylöissä, lomahotelleissa, retkeilymajoissa, maatilamajoituksessa ja aamiaismajoituksessa. (Ks. Ammattinetistä Majoituspalvelut.)

Ravitsemisalan yritykset tuottavat ravitsemispalveluja. Alan yrityksiä ovat mm. gastronomisesti erikoistuneet ruokaravintolat, hotellien ja kylpylöiden ravintolat ja baarit, pikaruokaravintolat, juomaseurusteluravintolat, tanssi- ja viihderavintolat sekä kahvilat. (Ks. Ammattinetistä Ravitsemispalvelut.)

Liikenne- ja kuljetuspalvelut

Matkailuun liittyvät keskeisesti myös kuljetuspalvelut, joita tarjoavat liikenneyhtiöt. Lentoliikenne on nopeutensa vuoksi pitkillä matkoilla käytetyin matkustusmuoto. Tieliikenteen etuja ovat hyvät yhteydet tieverkostojen laajuuden vuoksi. Junamatkojen etuja pitkillä matkoilla ovat matkustusmukavuus ja yöpymismahdollisuus. Laivoilla kuljetaan sekä maista toiseen että järjestetään meri- ja sisävesiristeilyitä. (Ks. Ammattinetistä Lentoliikenne, Tieliikenne, Rautatieliikenne ja Meriliikenne.)

Matkailuorganisaatiot

Paikalliset ja alueelliset organisaatiot kuten kuntien ja kaupunkien matkailutoimet edistävät matkailua alueellaan. Matkailuneuvontapisteissä annetaan asiakkaille opastusta ja neuvoja. Matkailun parissa toimii myös useita järjestöjä, liittoja ja yhteisöjä, jotka hoitavat esimerkiksi edunvalvontaa, toimivat yhteistyöeliminä tai edistävät ja kehittävät matkailua. Matkailun edistämiskeskus MEK vastaa Suomen matkailun kansainvälisestä edistämisestä.

Työ matkailualalla

Matkailualalla työskennellään monilla eri tehtäväalueilla. Matkailualan työssä korostuvat asiakaspalveluosaaminen, asiakkaiden odotusten ja tarpeiden tunnistaminen ja täyttäminen, myynti- ja markkinointitaidot, viestintätaidot, kielitaito ja kulttuurien tuntemus sekä yhteistyötaidot, joustavuus ja vastuuntuntoisuus.

Matkatoimistoissa työskentelevät matkailuvirkailijat esittelevät asiakkaille matkoja ja niiden oheispalveluita, myyvät ja varaavat matkoja sekä antavat niihin liittyvää neuvontaa. Suurissa toimistoissa ja matkanjärjestäjien palveluksessa olevat matkatoimistovirkailijat voivat olla erikoistuneita.

Ohjelmapalvelujen suunnittelu ja toteutus työllistävät matkailun ohjelmapalveluyrityksissä, lomakeskuksissa, hotelleissa jne. Matkailijoille järjestetään esimerkiksi kulttuuriin, terveyteen, liikuntaan tai luontoon liittyviä ohjelmia.

Majoituspalveluja tarjoavissa yrityksissä kuten hotelleissa, lomakylissä, matkustajakodeissa jne. työskennellään monilla eri tehtäväalueilla, joita ovat mm. vastaanotossa tapahtuva asiakaspalvelu, ravintolapalvelut sekä siivous, tekstiilihuolto ja kiinteistönhoito.

Ravitsemispalvelut työllistävät erilaisissa ravintoloissa mm. ruoan valmistuksen, tarjoilun ja asiakaspalvelun tehtävissä.

Erilaisissa vetovoimakohteissa tehtäviin kuuluu esimerkiksi lippujen ym. myyntiä, neuvontaa, opaskierrosten vetämistä tai koneiden ja laitteiden käyttöä.

Liikenne- ja kuljetuspalvelut työllistävät kuljetusten toteuttamisen ja suunnittelun lisäksi mm. asiakaspalvelutehtävissä liittyen esimerkiksi matkustusasiakirjoihin, matkatavaroihin, neuvontaan jne.

Kaikilla matkailuun liittyvillä toimialoilla tehdään myös johtamista, esimiestyötä, suunnittelua, myyntiä ja markkinointia sekä hoidetaan mm. talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä.


Työpaikat

Matkatoimistot. Matkanjärjestäjät. Ohjelmapalveluyritykset. Matkailuorganisaatiot. Hotellit. Motellit. Matkustajakodit. Hostellit. Retkeilymajat. Lomakylät. Leirintäalueet. Maatilamatkailutilat. Kylpylät. Ravintolat. Kahvilat. Matkustaja-alukset. Lentoyhtiöt. Liikennöitsijät. Rautatieyhtiöt. Varustamot.

Suomen matkailuelinkeino on pienyritysvaltaista.


Ammatit

Matkailutoimen johtaja. Matkailuvirkailija. Matkustajaselvitysvirkailija. Matkailupalvelujen tuottaja. Matkaopas. Eräopas. Hiihtokeskustyöntekijä. Matkailuyrittäjä. Maatilamatkailuyrittäjä. Hotelliyrittäjä. Hotellinjohtaja. Vastaanottopäällikkö. Vastaanottovirkailija. Hotellin myyntisihteeri. Hotellivahtimestari. Hotelliemäntä. Ravintolapäällikkö. Keittiöpäällikkö. Keittiömestari. Hovimestari. Kokki. Laivakokki. Tarjoilija. Baarimestari.

Matkailualalla työskennellään myös muilla tehtävänimikkeillä ja tehtäväalueilla, joita ovat esimerkiksi johto, talous- ja henkilöstöhallinto, myynti, markkinointi ja viestintä.


Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa matkailualan perustutkinnon. Tutkinnossa voi suuntautua matkailupalvelujen myyntiin ja tietopalveluihin (matkailuvirkailija) sekä matkailupalveluihin (matkailupalvelujen tuottaja).

Matkailualan perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena ja näyttötutkintona. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös matkatoimistovirkailijan, matkaoppaan, matkailun ohjelmapalvelujen ja maaseutumatkailun ammattitutkinnot.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella matkailu- ja ravitsemisalaa eri suuntautumisvaihtoehdoin ja suorittaa tutkinnon restonomi (AMK).

Yliopistotasoista koulutusta järjestetään Lapin yliopistossa, jossa voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon, yhteiskuntatieteiden maisteri, ja alemman korkeakoulututkinnon, yhteiskuntatieteiden kandidaatti.

Matkailualan verkostoyliopisto järjestää matkailualan monitieteistä perus- ja jatkokoulutusta, harjoittaa tutkimustoimintaa sekä osallistuu matkailun kehittämishankkeisiin.

Hotelli- ja ravintola-alan koulutusta järjestetään toisella asteella sekä ammattikorkeakouluissa.


Työllisyys

Matkailuala työllistää kokonaisuudessaan lähes 60 000 henkilöä matkatoimistojen, matkanjärjestäjien, ohjelmapalveluiden järjestäjien, majoitus- ja ravintolapalveluiden sekä liikennöintiä harjoittavien yritysten palveluksessa. Näistä matkatoimistot ja matkanjärjestäjät työllistävät noin 3 000-4 000 henkeä (v. 2011).

Matkailualalla on paljon myös osa-aikaisia ja sesonkiluonteisia työpaikkoja, esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksissa. Myös esimerkiksi ohjelmapalveluyritysten sekä erilaisten kulttuuri- ja taidetapahtumien, vesipuistojen, puuhamaiden, huvipuistojen ym. työpaikat ovat pitkälti kausiluonteisia.Matkailualalla vallitsee voimakas alueellinen keskittyminen, sillä kuntien vetovoimakohteet ja luonnonolosuhteet ovat hyvin erilaisia. Työllisyys vaihtelee eri kunnissa.

Talouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat varsin nopeasti matkailualaan. Laskusuhdanteen vallitessa kotitaloudet ja yritykset säästävät, jolloin matkailupalveluiden kysyntä laskee, mikä taas laskee alan työvoiman tarvetta. Toisaalta laskusuhdanteen aikana kotimaan matkailu ja lähialuematkailu lisääntyvät kaukomatkailun kustannuksella, mikä osaltaan edistää matkailualan työllisyyttä kotimaassa.

Vuonna 2011 yleinen talouskehitys on nousussa, samoin alan palveluiden kysyntä. Työllisyystilanteen kääntyminen paremmaksi riippuu pitkälti siitä, missä määrin asiakkaat (kotitaloudet, yritykset) käyttävät alan tarjoamia palveluita.Matkailualalle työllistymistä edistää sekä huonoina että hyvinä aikoina laaja ammattitaito, joka muodostuu palveluosaamisesta, asiakkaan huomioivista myyntitaidoista ja alan tietojärjestelmien tuntemuksesta.


Kehitysnäkymät

Kansainvälinen matkailu kasvaa lähes jatkuvasti. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun, kotimaan matkailun ja Suomesta ulkomaille suuntautuvan matkailun kehityksen kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat talouskasvu ja turvallisuus.

Matkailuala on hyvin herkkä talouden suhdannevaihteluille. Talouden laskusuhdanteissa matkailu suuntautuu enemmän kotimaan matkailukohteisiin ja lähialueille. Noususuhdanteissa taas tehdään enemmän kaukomatkoja, ja vastaavasti Suomeen tulee runsaasti matkailijoita kauempaakin, mikä vaikuttaa matkailuelinkeinon kannattavuuteen kotimaassa.

Kansainväliset häiriöt heijastuvat nopeasti matkailupalveluiden kysyntään, esimerkkeinä terrorismi, epidemiat ja luonnonkatastrofit. Matkailukohteita ja matkustustapoja valitaan turvallisista ja riskittömistä vaihtoehdoista. Tämä suosii matkailua kotimaassa ja muissa EU-maissa. Suomi tunnetaan turvallisena matkailukohteena.

Suomen matkailun perustan muodostaa kotimaan matkailu, joskin merkittävää kasvua syntyy ulkomaisista matkailijoista. Matkailun kasvunäkymät ovat sidoksissa sekä Suomen matkailun menestymiseen kilpailijoihin verrattuna että kotimaisen kysynnän osalta kuluttajien taloudelliseen tilanteeseen eli matkailuun käytettävissä oleviin varoihin.

Palvelun laadun merkitys korostuu, ja ihmiset odottavat entistä enemmän elämyksiä. Kotimaan matkailun kannalta erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että Suomi voi profiloitua korkeaan laatuun ja puhtaaseen luontoon perustuvien elämysten matkailumaana. Luonto on Suomen matkailun vetovoimatekijä, joka tarjoaa mahdollisuuksia innovatiiviselle tuotekehitykselle ja matkailualan menestymiselle.

Matkailupalvelujen massatuotannosta siirrytään yksilöllisempään suuntaan. Tuotteet ja palvelut on osattava räätälöidä asiakkaiden tarpeiden ja odotusten mukaan. Asiakkaiden ja asiakasryhmien tarpeet vaihtelevat entistä enemmän. Liikematkailun laajeneminen ja vaatimusten kasvaminen luovat uusia osaamisvaatimuksia.

Omatoimimatkailu kasvaa. Asiakkaita kiinnostavat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, luonto ja elämykset. Väestön ikääntyminen vaikuttaa jatkossa merkittävästi matkailun kysyntään ja tarjontaan. Eläkeläiset kuluttavat matkailutuotteita entistä enemmän.

Matka- ja kuljetuspalvelujen markkinoinnin, tiedonhaun, varausten ja myynnin siirtyminen omatoimisiksi verkkopalveluiksi Internetiin vaikuttaa matkailualan työn luonteeseen, joka muuttuu enemmän konsultoivaksi.

Tulevaisuudessa matkailuyritykset keskittyvät ja ketjuuntuvat. Useat yritykset siirtyvät kansainväliseen omistukseen. Kotimaiset matkailukeskukset vahvistuvat entistä monipuolisemmiksi ympärivuotisiksi palvelukeskuksiksi. Pienet yritykset erikoistuvat tiettyihin tuotteisiin ja asiakkaisiin.

Matkailualan kansainvälinen kiristyvä kilpailu luo uusia haasteita tuotekehitykselle ja markkinoinnille. Kehityksen elinehtoja ovat erikoistuminen, verkottuminen, lisääntyvä yhteistyö ja kansainvälistyminen. Tulevaisuuden osaamisvaatimuksia ovat asiakaskeskeisyys, markkinointi- ja myyntitaidot, nopea muutoksiin reagointi, verkostomainen työskentely ja innovatiivinen tuotekehitys.

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 antaa seuraavanlaisen vision Suomen matkailusta: "Suomi-neito on Euroopan huipulla; houkutteleva ja helposti saavutettava työ- ja vapaa-ajan matkailumaa, jossa yritykset menestyvät tarjoamalla elämyksiä eri vuodenaikoina hyödyntäen puhdasta luontoa, suomalaista kulttuuria ja kestävän matkailun periaattein rakennettuja matkailukohteita."

Strategisina päämäärinä on luoda edellytykset ympärivuotisen matkailun ja siihen liittyvän ammattimaisen yritystoiminnan kehittymiselle, kasvulle ja kilpailukyvylle. Matkailualan kannattavaa kasvua haetaan voimakkaasti ulkomailta ja panostetaan myös kotimaanmatkailun kehittymiseen.

Suomen ylivoimainen kilpailuetu pyritään luomaan matkailukeskusten saavutettavuudesta. Kansainvälisille ja kotimaisille matkailijoille pyritään kehittämään vetovoimaisia, korkealaatuisia ja helposti ostettavia matkailutuotteita ja -palveluja. Teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen sekä matkailukeskusten kehittäminen ovat matkailun kasvun strategiset painopistealueet.

Lisäksi pyritään aikaansaamaan tuloksellinen verkostomainen, hallinto- ja aluerajat ylittävä ja ennakoiva matkailun pitkäntähtäimen kehittämisen toimintatapa.


Lähialat

Majoitus- ja ravitsemisala. Liikenne. Kauneuden- ja terveydenhoitopalvelut. Kaupan ala. Puhdistuspalveluala. Kiinteistönhoito. Turvallisuusala.


Linkit