Arkkitehti


Johdanto | Työtehtävät | Työpaikat | Työn vaatimukset | Koulutus | Kelpoisuusehdot |Palkkaus | Työmarkkinatiedot | Linkit |


Johdanto

Arkkitehtien työstä valtaosa on talojen suunnittelua, mutta arkkitehdit toimivat myös yhdyskuntasuunnittelu- ja kaavoitustehtävissä. Rakennusten suunnittelutyö voi kohdistua uudis- tai korjausrakennuskohteeseen. Arkkitehtejä työskentelee yksityisissä toimistoissa, kunnilla ja valtiolla. Ammatissa tarvitaan kykyä ratkaista ongelmia sekä luovuutta ja hyvää tilallista hahmotuskykyä. Taito ilmaista näkemyksiään piirtäen, kirjoittaen ja suullisesti on tarpeen, samoin järjestelmällisyys ja yhteistyötaidot.

Työtehtävät

Arkkitehdin laatima suunnitelma luo rakennuksen tilojen, toiminnallisuuden ja ulkoasun perusratkaisut. Rakennuksilta vaaditaan yleensä käyttökelpoisuutta, kestävyyttä ja esteettisyyttä taloudellisesti järkevästi toteutettuna. Arkkitehdin tehtävänä on sovittaa yhteen omistajan ja/tai tilaajan sekä ympäristön asettamat vaatimukset.

Arkkitehdit suunnittelevat sekä yksittäisiä rakennuksia, rakennusten osia että rakennusryhmiä. Työ voi kohdistua uudisrakennukseen tai korjausrakennuskohteeseen, jotka vaihtelevat omakotitaloista kerrostaloihin ja toimitiloista kauppakeskuksiin. Peruskorjausten ja -parannusten määrä on lisääntynyt rakennuskannan ikääntyessä. Myös entisöinti- ja muutostöitä tehdään entistä enemmän.

Uudisrakennuksen suunnittelussa arkkitehti tekee ensin tontin käyttösuunnitelman, jolloin hän kartoittaa mm. tontin kaavamääräykset sekä laatii asemapiirrosluonnoksen, josta selviää minkälainen talo tontille voidaan rakentaa, kerrosten määrä, sijoittelu tontille jne.

Suunnittelu lähtee aina asiakkaan tarpeista ja toiveista, minkä vuoksi arkkitehti käy keskusteluja rakennuttajan kanssa. Samalla pohditaan rakennustapavaihtoehtoja, jotka ovat paikalla rakennettu, elementtirakenteinen tai valmistalo. Arkkitehti laatii mahdollisesti useampia luonnoksia talosta, ja hyväksytystä luonnoksesta hän laatii rakennuslupaluonnoksen rakennusvalvontaviranomaiselle.

Rakennuslupasuunnitelmaa varten päätetään asiakkaan kanssa rakenneratkaisut, julkisivumateriaalit, lämmitysjärjestelmät jne. tekniset järjestelmät. Seuraavaksi arkkitehti laatii rakennuslupakuvat mm. pohjapiirustuksista, julkisivuista ja pihapiirroksista. Tässä vaiheessa rakennusprojekti myös aikataulutetaan.

Rakennuslupakäsittelyn aikana arkkitehti pyytää rakennuttajan niin halutessa tarjouksia rakentajilta. Paikalla rakennettavan talon kohdalla etsitään urakoitsijoita ja valitaan erikoissuunnittelijat (rakenne, LVI, sähkö), joiden kanssa pidetään suunnittelukokouksia. Paikalla rakennettavan tai talotehtaan rakentaman elementtitalon kohdalla arkkitehti laatii rakentajille työpiirustukset.

Korjausrakentamisen (saneerauksen) suunnittelussa arkkitehti käy ensin arvioimassa kohteen, jonka jälkeen hän laatii luonnoksen purettavista rakenteista, tilojen uudelleenjärjestelyistä jne. Lopullisia suunnitelmia varten hän päättää asiakkaan kanssa tekniset ratkaisut, aikatauluttaa projektin ja laatii rakennuslupakuvat. Lopuksi arkkitehti laatii toteutuspiirustukset, valitsee muut suunnittelijat ja pyytää tarjoukset urakoitsijoilta.

Rakennushankkeilla on oltava pääsuunnittelija, joka huolehtii suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta. Yleensä pääsuunnittelijana toimii arkkitehti. Arkkitehti joutuu työssään seuraamaan budjettia ja myös laatimaan talousarvioita. Rakennusvaiheessa arkkitehti valvoo asiakkaan puolesta työn toteutusta työmaalla tämän niin halutessa.

Arkkitehtejä toimii myös yhdyskuntasuunnittelu- ja kaavoitustehtävissä, jolloin he tuottavat maa-alueiden ja korttelien käyttöön, toiminnallisuuteen ja esteettisyyteen liittyviä perusratkaisuja. Kunnilla on tarjolla myös rakennusvalvontatehtäviä. Arkkitehdit tekevät myös mm. sisustusten, huonekalujen ja näyttelyjen suunnittelua sekä toimivat opetuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtävissä.

Rakennushankkeen aikana arkkitehti toimii yhteistyössä rakennuttajan ja/tai suunnitelman tilaajan tai korjattavan rakennuksen omistajan ja mahdollisesti rakennuksen käyttäjien kanssa sekä rakentajan, eli rakennusliikkeen kanssa. Neuvottelukumppaneita ovat rakennusvalvontaviranomaiset ja kaavoitusviranomaiset.

Toimistoissakin työ on ryhmätyötä. Suurissa rakennuskohteissa työ pilkotaan yleensä osiin, ja päätetään kuka piirtää ikkunat, kuka ovet, lattiat, katot, kiintokalusteet jne. Suunnittelukokouksia pidetään myös erikoissuunnittelijoiden (rakenne, LVI, sähkö, projektiarkkitehtien) kanssa. Apuna voi olla myös suunnitteluassistentti, joka auttaa suunnitelmien piirtämisessä sekä 3D-mallien toteutuksessa.

Suunnittelun alkuvaiheessa luonnoksia ja piirroksia tehdään vielä piirustuspöydälläkin kynällä ja paperilla. Varsinaiset suunnitelmat tehdään tietokoneella yleensä kolmiulotteisilla rakennussuunnitteluohjelmistoilla (CAD, 3D-mallinnusohjelma). Havainnollistamisen apuna käytetään myös 3D-virtuaalimalleja ja pienoismalleja.

Työ tehdään periaatteessa normaalina päivätyöaikana, mutta työlle omistautuminen voi johtaa ylitöihin projektin tietyissä vaiheissa. Rakennussuunnittelu on urakkaluonteista työtä. Viivästykset arkkitehdin työssä voivat estää muiden töiden etenemisen ja tulla kalliiksi. Työhön kuuluu matkustelua rakennustyömaille ja tutustumaan kohteisiin.

Työpaikat

Yksityiset arkkitehtitoimistot, joista suurin osa on pieniä tai keskikokoisia. Noin 45 % arkkitehdeista toimii itsenäisinä yrittäjinä. Kunnat ja kuntayhtymät. Ympäristöministeriö. Yliopistot ja korkeakoulut.


Työn vaatimukset

Arkkitehdilta vaaditaan tilallista hahmottamiskykyä sekä kykyä ratkaista ongelmia. Luovuus ja mielikuvitus ovat eduksi, taiteellinen luovuus kehittyy ammattia harjoittaessa.

Esteettisistä ratkaisuista, toimivuudesta jne. keskustellaan tilaajan kanssa, joka useimmiten odottaa arkkitehdilta uusia ideoita.

Vaatimukset voivat joskus olla ristiriitaisiakin, mutta arkkitehdin on kyettävä löytämään niihin kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Työssä tarvitaan kykyä esittää ajatuksensa paperilla piirtäen. Piirustustaidosta on hyötyä erityisesti luonnosten laatimisessa. Myös hyvästä suullisesta ja kirjallisesta esitystaidosta on etua.

Arkkitehdin on oltava järjestelmällinen, sillä hänen on kyettävä tarkkaan ajankäytön suunnitteluun ja oltava täsmällinen.

Työssä tarvitaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, koska asiakkaan tarpeet on kyettävä ymmärtämään ja työhön sisältyy paljon palavereja ja kokouksia yhteistyötahojen kanssa. Myös toimistojen arki on pitkälle ryhmätyötä.

Matemaattinen lahjakkuus on eduksi.

Oman arkkitehtitoimiston perustaminen vaatii yrittäjän valmiuksia.

Arkkitehdin työ on vaihtelevaa ja erittäin arvostettua, mutta se voi olla myös stressaavaa ja jatkuvan kritiikin kohteena olemista.

Koulutus

Arkkitehdin tutkinnon voi suorittaa Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa.

Kelpoisuusehdot

Kunnan ja valtion virkoihin vaaditaan arkkitehdin tai rakennusarkkitehdin tutkinto. (Uusia rakennusarkkitehtejä ei enää kouluteta.)

Palkkaus

Yksityisellä sektorilla Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n jäsenyrityksissä palkkaus perustuu SKOL ry:n ja akavalaisen Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n väliseen työehtosopimukseen. Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys.

Kunta-alalla palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkanosasta, työaikakorvauksista ja mahdollisista tulospalkkioista. Palkat määräytyvät kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan.

Arkkitehdin koulutuksen saaneiden säännöllisen työajan keskiansio oli 4021 euroa/kk v. 2011 (Lähde: Tilastokeskus).

Työmarkkinat

(Työmarkkinatiedot koskevat koko ammattialaa, ne eivät rajoitu kuvattavaan ammattiin)

Talonrakennusala

Rakennusala on merkittävä mutta suhdanneherkkä työllistäjä. Maailmantalouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat nopeasti rakennusalan toimintaan, mikä näkyy myös työllisyydessä.

Talonrakentamisen työllisten määrä oli vuonna 2010 keskimäärin 61 000. Alalla toimii myös vuokratyövoimaa sekä kausi- ja osa-aikatyöläisiä. Ulkomaista työvoimaa on jopa 25 000-30 000.

Laskusuhdanteen jäljiltä alalla on edelleen tuhansia työttömiä työnhakijoita. Silti pääkaupunkiseudulla ja joissain muissakin kasvukeskuksissa on ongelmia ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa.

Rakennustoiminnan elpyessä alalle tullaan tarvitsemaan enenevässä määrin lisää työvoimaa. Talonrakennusalan työllisyyden arvioidaan parantuvan jonkin verran vuonna 2011.Ammattitaitoisten työntekijöiden tarvetta lisää sekin, että alalta siirtyy lähivuosien aikanapaljon työntekijöitä ja toimihenkilöitä eläkkeelle.


Linkit

Ammattialan kuvaus: Talonrakennusala
Haastattelu: Arkkitehti

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ryUlos
Suomen Arkkitehtiliitto - Finlands Arkitektförbund ry. SAFA Ulos
Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Ulos


Lähinimikkeet

arkkitehti SAFA
rakennusarkkitehti
rakennussuunnittelija
pääsuunnittelija
asemakaava-arkkitehti
kaupunginarkkitehti
yliarkkitehti