99120 Lentoemäntä

Lentoemäntä

Johdanto

Lentoemännän ja stuertin ensisijaisin tehtävä on huolehtia asiakkaiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista lennon aikana. He työskentelevät lentoyhtiön tai alan vuokratyövoimaa välittävän yhtiön palveluksessa. Vaativa asiakaspalvelutyö vaihtuvissa olosuhteissa edellyttää palveluhenkisyyttä, joustavuutta sekä hyvää fyysistä kuntoa.

Työtehtävät

Lentoemännän ja stuertin työ on vaativaa asiakaspalvelua lentokoneessa. Tärkein ja ensisijaisin tehtävä on huolehtia matkustajien/matkustamon turvallisuudesta.

Työtehtäviin kuluu lisäksi huolehtia matkustajien yleisestä mukavuudesta ja hyvinvoinnista, ruoka- ja juomatarjoilusta, sekä tuotemyynnistä.

Ennen koneen lähtöä lentoemännät ja stuertit tarkastavat, että koneessa on pakolliset turvavälineet, sekä muut matkustajien palvelussa käytettävät tarvikkeet.

Lentoemännät ja stuertit ottavat matkustajat vastaan koneen ovella, esittelevät matkustajille koneen turvaohjeet ja huolehtivat siitä että matkustajat noudattavat niitä matkan aikana.

Lisäksi he tarjoilevat lennon aikana ateriat ja juomat, sekä esittelevät ja myyvät tuotteita.

Asiakkaat ja lentokohteet vaihtuvat päivittäin. Myös henkilökunta on vaihtuvaa, jokaisella lennolla voi olla eri miehitys.

Työtilat koneessa ovat ahtaat ja työ on seisomatyötä.

Työaika on epäsäännöllistä ja työjaksoihin voi sisältyä usean päivän poissaoloja kotipaikkakunnalta, joten työhön sidonnainen aika muodostuu usein varsin pitkäksi. Vapaapäivät painottuvat arkipäiviin.

Pitkiä matkoja lennettäessä aikaerot ovat lisärasituksena niin määränpäässä kuin kotimaahan palatessa.

Alalla aloittavat lentävät pääasiassa kotimaan ja Euroopan lentoja. Reitit vaihtelevat lentoyhtiöittäin, ja nykyään kaukokohteisiin lentävissä yhtiöissä pääsevät uudetkin työntekijät heti kaikille reiteille.

Lentoemäntä/Stuertti voi hakeutua tietyn työkokemuksen jälkeen purseriksi, mikäli yhtiön haastatteluiden ja testien perusteella soveltuu esimiestehtävään. Purseri on työnjohdollinen esimies.

Työpaikat

Lentoemännän ja stuertit työskentelevät lentoyhtiön palveluksessa tai alan vuokratyövoimaa välittävän yhtiön palveluksessa.

Koulutus

Lentoemäntä/stuerttikoulutuksen pituus ja sisältö riippuvat yhtiöstä, kursseja järjestetään eri lentoyhtiöiden toimesta. Esimerkiksi Finnairin Ilmailuopiston palvelukoulutuskeskuksessa lentoemäntä/stuerttikursseja järjestetään työvoimatarpeen mukaan. Peruskoulutus kestää keskimäärin 4-8 viikkoa, tämän lisäksi tulevat työhönopastuslennot. Lentoemäntä/Stuertti voi useamman vuoden työkokemuksen jälkeen hakeutua yhtiön järjestämään purserin koulutukseen.

Työn vaatimukset

Lentoemännältä edellytetään palveluammattiin sopivaa luonnetta sekä kohteliasta ja miellyttävää käytöstä sekä tilannetajua. Palvelualttiuden ohella kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää; lentoemännän on pystyttävä hoitamaan hankalatkin matkustajat asiallisesti ja rauhallisesti.

Työ vaatii täsmällisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Työn rutiinit on hallittava hyvin. Työ edellyttää myös kykyä sopeutua ryhmään vaihtuvissa miehistöissä. Ahtaat työskentelytilat koneessa edellyttävät joustavuutta suhteessa työtovereihin.

Työ on fyysisesti kuormittavaa seisomatyötä, jossa on lisäksi sopeuduttava ilmastonmuutoksiin ja epäsäännölliseen vuorokausirytmiin. Mannertenvälisillä lennoilla myös aikaero kuormittaa elimistöä, joten hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto on tärkeää.

Työasennot kuormittavat tuki- ja liikuntaelimistöä ja koneen kiertoilmastointi aiheuttama kuiva ilma saattaa ärsyttää hengityselimistöä.

Terveydelliset vaatimukset vaihtelevat jonkin verran eri yhtiöillä. Myös kielitaitovaatimukset vaihtelevat yhtiöittäin, yleensä vaaditaan puhetaito suomen, ruotsin ja englannin kielessä. Joihinkin yhtiöihin vaaditaan vain suomen ja englannin kielen taito.

Yo-tutkintoa ei vaadita yleisesti, ikäraja on riippuvainen yhtiön toiveista.

Palkkaus

Palkkaus muodostuu peruspalkasta, erilaisista lisistä sekä mahdollisesta myyntiprovisiosta. Palkkaukseen vaikuttavat virkaikä sekä lennetyt reitit eli niiden ajankohta sekä pituus. Osaltaan palkkaan vaikuttavat päivärahat.

Alalla noudatetaan Matkustamohenkilökunnan työehtosopimusta. Myyntiprovisio on käytössä tällä hetkellä osassa yhtiöitä.

Työmarkkinat

(Työmarkkinatiedot koskevat koko ammattialaa, ne eivät rajoitu kuvattavaan ammattiin)

Lentoliikenne

Lentoliikenteen työvoiman tarve on tähän mennessä kyetty arvioimaan melko tarkasti, koulutukseen otettavien määrä on pyritty suhteuttamaan alalla vapautuviin työpaikkoihin.

Nopeimmin kasvavana liikennemuotona ilmailu tulee tarvitsemaan alan osaajia. Suomessa on poikkeuksellisen voimakas laajenemis- sekä kehittymistilanne lentoyhtiöissä. Samanaikainen suurten ikäluokkien eläköityminen vaikuttaa positiivisesti alan työllistymiseen.

Ainakin liikennelentäjiä ja lennonjohtajia tulee muutaman vuoden kuluessa jäämään runsaasti eläkkeelle, joten näissä ammateissa rekrytointitarve kasvaa tulevaisuudessa. Automaatio taas vähentää joidenkin alan ammattien tarvetta.

Suomessa helikopterilentäjien työpaikkoja on vähän ja vaihtuvuus on pientä. Avoimia työpaikkoja ilmaantuu harvoin. Ulkomailla helikoptereiden käyttö erilaisissa työtehtävissä on yleisempää joten avoimia työpaikkoja on paljon.

Lentoliikennealan työllisyys liittyy vahvasti maailmantalouden suhdanteisiin sekä maailmalla tapahtuviin konflikteihin. Lentoliikenteeseen vaikuttaa myös yleinen turvallisuustilanne, mm. terrorismi ja luonnonmullistukset, jotka saattavat nopeastikin vähentää kysyntää.

Lentoliikenteen kehitys, kasvu tai supistuminen on suuressa määrin riippuvainen bruttokansantuotteen (BKT) yleisestä kehityksestä. Kun bruttokansantuote kasvaa, kasvaa todennäköisesti myös liike- ja lomamatkailu lentoteitse.

Myös alalla vallitseva poikkeuksellisen kova kilpailu on työllistymiseen vaikuttava tekijä.

Hyvän kannattavuuden säilyttäminen ilman kasvua on lentoyhtiössä vaikeaa. Kysynnän ja hintatason muutokset heijastuvat tuloskehitykseen ja sitä kautta tarvittavan henkilöstön määrään.

Yksi ongelma on jatkuvasti nouseva lentopolttoaineen hinta, joka lisää kustannuksia. Uudet halpalentoyhtiöt tuovat myös painetta alalla pitkään toimineille yhtiöille, toistaiseksi halpalentoyhtiöiden menestys Suomessa on ollut heikkoa, ilmeisesti pienehkön väestö- ja matkustajamäärän vuoksi.

Kasvumahdollisuuksia on nähtävissä lähinnä myynnissä ulkomaille, joka muodostuu ulkomaisesta lomamatkustuksesta Suomeen ja Suomen kautta kolmansiin maihin.

Rahtilentojen osuus todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa.

Lentoliikenne kilpailee luonnollisesti matkustajista myös maa- ja meriliikenteen kanssa. Kotimaan liikenteessä huippunopeat pendolino-junat ovat maaliikenteen uusi valtti, joka voi terävöittää kilpailuasetelmaa lentoliikenteen kanssa.

Toistaiseksi videokonferenssitekniikan tai internet-yhteyksien kehittyminen ei ole merkittävästi vähentänyt lentoteitse tehtävää liikematkailua, mutta tulevaisuudessa kehityssuunta voi tietysti muuttua.

Lentoliikennealan ammateissa työskentelee kaikkiaan yli 10 000 henkilöä (v.2006).

Lentoemäntiä/stuertteja on Suomessa tällä hetkellä noin 2500.

Suomalaisissa liikennelentämistä harjoittavissa yrityksissä on töissä noin 1000 liikennelentäjää ja helikopterilentäjää.

Lennonjohtajia työskentelee Suomessa noin 300.

Alan ammattilaisista noin 1300 työskentelee teknisissä töissä, noin 700 virkailijatöissä ja noin 1300 kuormaus-, rahti- ja cateringtöissä.

Lisäksi alan ammattilaisia työskentelee Ilmailuhallinnossa, lentokouluissa Finaviassa sekä ulkomaisten lentoyhtiöiden palveluksessa.

Lisäaineistot

Video: Lentoliikenteen ammatteja (2003)

Linkit

Lentoemäntä -video Video

Stuertti -video Video

Linkki ammattialan kuvaukseen: Lentoliikenne
Linkki haastatteluun: Lentoemäntä
Linkki haastatteluun: Stuertti

Finnairin ammattiverkkoesite Ulos

Suomen Ilmailuopisto Ulos

Suomen Lentoemäntien ja Stuerttien yhdistys SLSY ry Ulos

Lähinimikkeet

lentoemäntä
stuertti
cabin attendant
cabin crew member