Perhevapaat

Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi aika, jolta hän voi saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Äitiysvapaa on 105 arkipäivää. Isyysvapaata voi pitää 1-18 arkipäivää lapsen syntymän jälkeen äitiys- tai vanhempainrahakaudella enintään neljässä jaksossa.

Mikäli isä/ottoisä pitää koko- tai osa-aikaista (osa-aikasopimuksen vähimmäispituus 2 kk) vanhempainvapaata vähintään vanhempainrahakauden 12 viimeistä arkipäivää, hän voi pitää sen jatkoksi enintään 24 arkipäivää isyysvapaata. Tätä vanhempainvapaajakson ja lisäpäivien muodostamaa enintään kuuden viikon kokonaisuutta kutsutaan isäkuukaudeksi. Vapaiden on muodostettava yhdenjaksoinen kausi. Toinen vaihtoehto on pitää isäkuukausi joustavasti puolen vuoden (180 pv) sisällä vanhempainrahakauden viimeisestä maksupäivästä. Tällöin vanhempainrahakauteen kuuluvan (tasan) 12 viimeisen arkipäivän siirtäminen edellyttää, että lasta on hoidettu kotona isäkuukauden alkamiseen saakka (esim. äiti on ennen isäkuukautta vuosilomalla tai hoitovapaalla).

Vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaan (158 arkipäivää äitiysrahakauden päättymisestä, adoptiovanhemmilla 234 arkipäivää lapsen syntymästä, vähintään kuitenkin 200 arkipäivää) koko- tai osa-aikaisesti. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävällä lapsen vanhemman puolisolla on oikeus vanhempainlomaan, jos lapsi on syntynyt tai toinen puoliso on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen suhteen rekisteröinnin jälkeen.

Molemmat vanhemmat voivat pitää kokoaikaista vanhempainvapaata enintään kaksi vapaajaksoa. Jakson vähimmäispituus on 12 arkipäivää. Vanhempainvapaa voidaan pitää osa-aikaisesti siten, että kumpikin vanhemmista tekee työnantajansa kanssa sopimuksen työajan lyhentämisestä ja palkan vastaavasta alentumisesta vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Osittaisella vanhempainvapaalla vanhemmat voivat hoitaa lasta joko vuoropäivin tai -viikoin tai siten, että toinen hoitaa lasta aamu- ja toinen iltapäivät.

Hoitovapaa

Työntekijällä on oikeus kahteen kokoaikaiseen hoitovapaajaksoon hoitaakseen alle 3-vuotiasta lasta. Ottolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu vähintään kaksi vuotta adoptoinnista lähtien, mutta ei enää sen jälkeen kun lapsi aloittaa koulun.

Hoitovapaajakson vähimmäispituus on yksi kuukausi. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös kahta useammasta ja kuukautta lyhyemmästä hoitovapaajaksosta. Hoitovapaalla voi olla kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista tai huoltajista. Toinen vanhemmista voi kuitenkin pitää yhden hoitovapaajakson samanaikaisesti toisen vanhemman äitiys- tai vanhempainvapaan kanssa.

Työntekijä voi saada lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata koulun toisen lukuvuoden (heinäkuun), tai mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, kolmannen lukuvuoden loppuun. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman osalta oikeus jatkuu kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.

Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen on, mikäli työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään puoli vuotta viimeisen vuoden aikana. Työnantaja voi kieltäytyä työntekijän vuorokautisen tai viikoittaisen työajan lyhentämisestä vain, jos järjestelystä aiheutuu työnantajan toiminnalle vakavaa haittaa.

Työntekijällä on oikeus hoitaa kerrallaan enintään neljä työpäivää alle 10-vuotiasta, äkillisesti sairastunutta samassa taloudessa asuvaa lasta (tilapäinen hoitovapaa). Lapsen ns. etävanhemmalla on vastaava oikeus.

Työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissa työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi (poissaolo pakottavasta perhesyystä).

Perhevapaista ilmoittaminen työnantajalle

Kunkin vapaan käytöstä on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamisajankohtaa. Ottolapsen hoitamiseen liittyvästä vanhempainvapaasta on ilmoitettava kaksi kuukautta ennen vapaan alkamisaikaa vain, jos se on mahdollista. Enintään 12 arkipäivää jatkuvien vapaiden osalta ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Myös jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole mahdollista puolison työhönmenon vuoksi, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen, jos siitä ei aiheudu työnantajalle vakavaa haittaa.

Työntekijä voi muuttaa ilmoitettujen vapaiden ajankohdan perustellusta syystä kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Mikäli työntekijä ja työnantaja eivät toisin sovi, perhevapaan keskeyttäminen tai sen ajankohdan siirtäminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun siihen on lapsen hoitoedellytyksissä tapahtuneeseen muutokseen liittyvä perusteltu syy. Ennen vapaista ilmoittamista on syytä ennakoida perhevapaiden käyttöön ja niiden jakamiseen liittyvät asiat.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen lomakemalleja vapaiden hakemiseen on esim. SAK:n ja Akavan sivustoilla.

Poissalo perheenjäsenen tai läheisen hoitamiseksi

Jos työntekijän perheenjäsen tai muu läheinen on erityisen hoidon tarpeessa, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt siten, että työntekijällä on mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäsenen tai läheisen hoitamiseksi. Poissaololle ei ole säädetty laissa mitään määräaikaa.

Työhön paluusta kesken edellä mainitun sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.