Olet sivulla: Etusivu « Työsuhdeasiat « Työsopimus ja työsuhde
Työsopimuslakia sovelletaan lähes
kaikissa työsuhteissa tehtävään työhön riippumatta työn laadusta. Työsopimuslakia
sovelletaan työnantajan ja työntekijän välisessä oikeussuhteessa silloin, kun
työtä tehdään työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena ja kun
työnteosta maksetaan työntekijälle palkkaa. Työsopimuslaissa säädettyjen
työsuhteen tunnusmerkkien täyttyessä myös muu työlainsäädäntö tulee
sovellettavaksi.
Työsopimuslaissa säännellään seuraavia asioita:
· työsopimuksen tekemistä
· työnantajan ja työntekijän velvollisuuksia
· työsuhteen vähimmäisehtojen määräytymistä
· työntekijän oikeutta perhevapaisiin
· työntekijän lomauttamista
· työsopimuksen päättämistä (mm. irtisanomisaikoja, irtisanomis- ja purkamisperusteita sekä työsopimuksen päättämismenettelyä)
· vahingonkorvausvelvollisuutta
· pätemättömien ja kohtuuttomien sopimusehtojen vaikutuksia
· kansainvälisluonteisia
työsopimuksia sekä työntekijöiden edustajien asemaa
Työsopimuslain ja muun työlainsäädännön (esim. työaika- ja vuosilomalain)
soveltaminen edellyttää, että työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät
samanaikaisesti. Työsuhteen tunnusmerkkejä ovat: sopimus, työn tekeminen,
vastikkeellisuus sekä työn tekeminen työnantajan johdon ja valvonnan
alaisena (ns. työnantajan direktio-oikeus).
Arvio työsuhteen tunnusmerkkien täyttymisestä tehdään viime kädessä
kokonaisharkinnalla, jossa otetaan huomioon sopijapuolten tarkoitus, sopimuksen
nimike, työsopimuksella sovitut ehdot sekä työnteon tosiasialliset olosuhteet.
Laissa säädetty työsopimuksen käsite on pakottavaa oikeutta. Työsopimuksen
sopijapuolet tai työehtosopimusosalliset eivät voi pätevästi sopia siitä, että
työntekosuhteessa, jossa työsuhteelle säädetyt tunnusmerkit täyttyvät, ei
sovellettaisi työsopimuslakia.
Nuorten henkilöiden työsuhteista on omat säännöksensä nuorista työntekijöistä
annetussa laissa. Merimiesten työsuhteista on säädetty merimieslainsäädännössä.