27.6.2007
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä ja laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä tulevat voimaan heinäkuun 1. päivänä. Yrityksiin, jotka työllistävät 20-29 työntekijää, yt-lakia sovelletaan kuitenkin vuoden 2008 alusta alkaen. Työministeriö julkaisee lakia koskevan esitteen.

Laissa ja sen eri yhteistoimintamenettelyjä koskevissa säännöksissä korostetaan aikaisempaa huomattavasti enemmän yhteistoiminnan henkeä ja yksimielisyyteen pyrkimistä. Yt-lakia sovelletaan eräin poikkeuksin yrityksiin, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Aiemmin lakia on sovellettu vähintään 30 työntekijän yrityksiin. Tästä syystä lain soveltamisen piiriin tulee arviolta lähes 2 800 yritystä lisää ja runsaat 66 000 työntekijää.

Yt-lain soveltamisala laajenee myös siten, että sen piiriin kuuluvat kaikki yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt siitä riippumatta, onko niiden toiminta tarkoitettu voittoa tuottavaksi vai ei, ja mikä taho niitä rahoittaa. Lakia ei sovelleta valtioon eikä kuntiin. Yhteistoiminnan osapuolina ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. Laissa määritellään henkilöstöryhmät ja niiden edustajat, joina pääsäännön mukaan ovat työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai työsopimuslaissa tarkoitettu luottamusvaltuutettu. Eräissä tapauksissa on mahdollista valita myös erityinen yhteistoimintaedustaja. Yt-laki ei velvoita valitsemaan henkilöstön edustajia erikseen.

Hyvitys, joka määrätään, jos työnantaja irtisanoo, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijän noudattamatta lain säännöksiä, on euromääräinen aikaisemman kuukausipalkkaan sidotun määrän sijasta. Sen enimmäismäärä on 30 000 euroa. Hyvityksen määrään vaikuttavat mm. laiminlyönnin aste ja yrityksen koko. Muutoksen myötä työntekijöiden keskinäinen tasavertaisuus toteutuu paremmin, kun samasta työnantajan menettelytapavirheestä seuraa samansuuruinen korvaus ilman, että siihen vaikuttaa työntekijän henkilökohtainen palkka. Työntekijä saa edelleen laittoman irtisanomisen johdosta myös muun korvauksen.

Laista selkeämpi, huomio yhteistoiminnan laaja-alaisuuteen

Yhteistoimintaa yrityksissä on harjoitettava monissa asioissa, ei pelkästään irtisanomistilanteissa. Siksi yt-laki jakautuu sen selkeyden lisäämiseksi erilaisten yhteistoimintamenettelyiden mukaisesti eri lukuihin seuraavasti:
- henkilöstön edustajille annettavat tiedot
- yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- sopiminen ja henkilöstön päätökset
- yritystoiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt
- yhteistoimintamenettely liikkeen luovutuksen yhteydessä
- yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- erityiset säännökset.

Yrityksessä on laadittava vuosittain yhteistoiminnassa henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Niissä tulee käydä ilmi yrityksen henkilöstön rakenteen ja määrän kehittyminen sekä periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä. Suunnitelmassa pitää olla myös arvio työntekijöiden ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä sekä tähän arvioon perustuvat vuosittaiset koulutustavoitteet. Suunnitelman ja tavoitteiden toteutumista on myös seurattava yhteistoiminnassa. Lain mukainen henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet on laadittava 1.1.2008 mennessä. Työnantajan on lisäksi annettava henkilöstöryhmien edustajille neljännesvuosittain tiedot yrityksen määräaikaisista ja osa-aikaisista työntekijöistä.

Työnantajan on annettava henkilöstöryhmän edustajille vuosittain selvitys yrityksen ulkopuolisen työvoiman käytöstä, jos kyseessä on alihankintatyö, jota tehdään työtiloissa tai työnantajan kohteessa. Jos ulkopuolisen työvoiman käytöstä alihankintana ja vuokratyönä arvioidaan aiheutuvan henkilöstövaikutuksia, on ne käsiteltävä erikseen yhteistoimintamenettelyssä. Vuokratyövoiman käyttöä koskevat säännökset, kuten tiedottaminen sen käytöstä henkilöstöryhmän edustajalle ja muu neuvottelumenettely, säilyvät muuten pääosin entisinä.

Neuvotteluaikoihin muutoksia

Neuvotteluaikoja koskevia säännöksiä yksinkertaistetaan. Aloitetta neuvottelujen käynnistämiseksi ei tarvitse enää antaa kolme päivää ennen neuvottelujen alkamista. Työnantajan on annettava sekä aloite että kulloistakin asiaa koskevat tiedot riittävän ajoissa, jotta työntekijät tai henkilöstöryhmien edustajat voivat valmistautua neuvotteluun ja käsitellä niitä keskenään ja edustamiensa työntekijöiden kanssa ennen neuvottelujen alkamista. Kun työvoimaa vähennetään, aloite on edelleen annettava viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista.

Työntekijöiden irtisanomista, lomauttamista ja osa-aikaistamista koskevien neuvottelujen vähimmäisaika pitenee seitsemästä päivästä 14 päivään, kun toimenpiteet koskevat alle 10 työntekijää. Jos ne koskevat vähintään 10 työntekijää, neuvotteluaika on kuusi viikkoa niin kuin ennenkin. 20-29 henkilöä työllistävissä yrityksissä neuvotteluaika on kaikissa tapauksissa 14 päivää.

Laissa on sakkorangaistusseuraamuksen lisäksi uudenmuotoinen turvaamistoimi niissä tilanteissa, joissa työnantaja ei anna tiedottamisvelvollisuutensa piiriin kuuluvia tietoja kuten tilinpäätöstä tai selvitystä yrityksen taloudellisesta tilasta, määräaikaisista ja osa-aikaisista työntekijöistä tai palkkatietoja. Henkilöstöryhmän edustajat voivat vaatia tuomioistuimelta päätöstä, jossa työnantaja velvoitetaan antamaan tiedot uhkasakon uhalla. Jos työnantaja ei laadi henkilöstösuunnitelmaa tai koulutustavoitteita, voi vastaavaa päätöstä hakea lakia valvova työministeriö.

Lisäksi lain salassapitosäännökset tarkentuvat EU:n direktiivien johdosta.

Pienillä yrityksillä puoli vuotta aikaa sopeutua lain toteuttamiseen

Yrityksille, jotka työllistävät 20-29 työntekijää ja joihin lakia aletaan soveltaa eräin rajoituksin, on varattu kuusi kuukautta aikaa sopeutua lain voimaantuloon. Lakia sovelletaan näihin yrityksiin vasta 1.1.2008 alkaen.

Työministeriö on valmistellut lain tunnettavuuden lisäämiseksi ja lain piiriin tulevien uusien yrittäjien avuksi lakia koskevan esitteen, joka on saatavissa ministeriön internet-sivuilta. Lisäksi työvoima- ja elinkenokeskusten kanssa on käynnistetty yhteistyö, jotta TE-keskusten virkamiehet osaavat ohjeistaa ja neuvoa lain piiriin tulevia uusia yrityksiä. Opastusta voivat saada myös alle 20 työntekijää työllistävät kasvuyritykset.

Uusi laki konserniyhteistoiminnasta

Yt-laista on erotettu omaksi laikseen laki, jossa on säännökset kansallisesta ja kansainvälisestä konserniyhteistyöstä Euroopan talousalueella sijaitsevissa yritysryhmissä ja yrityksissä.

Yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annetun lain sisältö vastaa pitkälti voimassa olevan yt-lain säännöksiä. Säännökset ovat kuitenkin aikaisempaa yksityiskohtaisemmat. Keskeisin muutos koskee kansallisen konserniyhteistyön soveltamisalaa. Lakia sovelletaan suomalaisessa yritysryhmässä, jolla on Suomessa nyt kumotun lain  mukaisesti yhteensä vähintään 500 työntekijää ja suomalaisessa yritysryhmän yrityksessä, jossa on vähintään 20 työntekijää aikaisemman 30 sijaan.

Laeissa on otettu huomioon Suomea kansainvälisesti sitovat säännökset, erityisesti EU:n yhteistoimintamenettelydirektiivi ja yritysneuvostodirektiivi.

--------------
Lisätietoja:
hallitusneuvos Raila Kangasperko, puhelinnumero 010 60 48935, 050 396 0201, sähköposti etunimi.sukunimi@mol.fi

Esite on julkaistu työministeriön internet-sivuilla osoitteessa www.mol.fi/esitteet